"Life isn't measured by the number of breaths you take, but by the moments that take your breath away."
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
Africa one more time - "Mennääks meloon?"
I do not own any rights to this music.
NO COPYRIGHT INFRINGEMENT INTENDED.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Afrikka kuittaa
3 Faktaa Viimeisistä Leiripäivistä:
1. Ne ovat PITKIÄ!!!
2. Silloin, tai ainakin sinä kaikkein viimeisimpänä, on mahtavat kelit.
3. Ne loppuvat aikanaan -thank god...
Mutta hyvä leiri, se myönnettäköön.
See you back home!
1. Ne ovat PITKIÄ!!!
2. Silloin, tai ainakin sinä kaikkein viimeisimpänä, on mahtavat kelit.
3. Ne loppuvat aikanaan -thank god...
Mutta hyvä leiri, se myönnettäköön.
See you back home!
lauantai 21. maaliskuuta 2009
lauantai 14. maaliskuuta 2009
Kun Team Mate Y meni parturiin
Kun myrsky kerää ulkona voimiaan on hyvä istua sisällä ja nörtteillä. Samalla voi vaikka muistella kun mennä viikolla Team Mate Y halusi lyhentää hiuksiaan...
Edellistä vuosilta oli kyllä tiedossa muuan hyvä ja edullinen parturi (miesten hiustenleikkuu 50 senttiä), mutta kun sitä ei tuolta sivukujilta kiireessä heti löytynyt oli kysyttävä apteekin Carolinelta neuvoa.
Carolinen ohjasi meidät uuteen Hair Salooniin, jossa meidät otti vastaan (tupakka suupielessä) pitkä, keski-ikäinen, kaljuuntuva ja pikimustaksi takaraivolta vielä löytyvät hiuksensa värjännyt mies. Miehellä, joka osoittautui itse Herra Parturiksi, oli myös vahva musta silmämeikki ja mitä ilmeisimmin myös silmää sisutussuunnitteluun, sillä tupakalta haiseva salonki oli vuorattu eri violetin sävyisillä silkki- ja sifonkikankailla. Lisäksi sinne tänne oli aseteltu kuivahedelmäpusseja ja viime vuosisadalla pullotettuja terveys(?)mehuja.
Itäeurooppalaisen oopperamusiikin tahtiin Y:ltä lyhenivät hiukset ja loppusilaukseksi Herra Parturi hellästi puhalteli leikattuja hiuksia pois Y:n niskasta (pisteet kotiin!).
Huono ja epätasainen leikkaus maksoi 50 randia (noin 4 euroa), jotka Herra Parturi vastaanotti pitkillä, tupakan kellastamilla kynsillään. Ja vaikka kuulin myöhemmin, että Herra leikkaa naisten hiuksia ihan hyvin, taidan jättää väliin.
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Kirje siivoojalle
Dear cleaning lady!
Kiitos kun siivoat kämppääni!
On oikeasti kiva tulla aamutreeneistä kotiin kun sängyt on sillä välin pedattu (myös se, jossa en nuku). On myös ihan kiva, että viikkaat kaikki, siis joka ikisen vaatekappaleen tuohon huoneen ainoalle tuolille korkeaan kasaan. En ehkä arvosta sitä, että siinä menevät puolipidetyt treenivaatteet ja normivaatteet sekaisin, mutta voin elää tämän tosiasian kanssa.
Olen hyväksynyt myös sen, etten säilytystilan puutteessa säilytä aurinkorasvoja vessan minilavuaarin alla lattialla, vaan suihkun metallisessa seinähyllyssä, jonne sinä, rakas siivoojani, ne aina joka tapauksessa nostat. Toisin on kuitenkin hammastahnan ja palasaippuan laita. En voi käsittää miksen saa pitää niitä lavuaarin reunalla, vaan nekin on nostettava suihkuun. En pese hampaitani suihkussa!
Minua myös hieman rassaa se, että minimalistisuudessasi siivoat kaikki tavarat piiloon. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen epätoivon vimmalla etsinyt tavaroitani täällä pienessä huoneessa, johon ei uskoisi voivan piilottaa mitään. Yritän kyllä pitää tavarani järjestyksessä, mutta vähäisen säilytys- ja laskutilan vuoksi huoneen ainoa tuoli, pieni pöytä ja toinen sänky ovat täynnä. Haluan, että tietyt asiat ovat helposti käden ulotuvilla. Tavaroitani ei siis tarvitse heittää reppuun ja piilottaa reppua kaappiin!
Lisäksi minusta on hieman outoa, etteivät kenkäni saa olla rivissä seinää vasten oven vieressä vaan että ne on kasattava päällekäin ikkunan alle...
Kaikesta huolimatta on kuitenkin hyvä, että käyt täällä huseeraamassa ja luudit lattiankin puhtaaksi. Kunpa et vain aina pudottaisi hiustenkuivaajaani lattialle, sillä joku päivä se saattaa rikkoutua ja vaikka sinulla on lyhyet hiukset, voit varmaan kuvitella miten kurjaa on kylmällä ilmalla kun pitkät hiukset ovat märät.
Kiitos ja anteeksi!
Terveisin
pitkätukkainen tyttö, patojärvenpuoleisesta siilosta.
Kiitos kun siivoat kämppääni!
On oikeasti kiva tulla aamutreeneistä kotiin kun sängyt on sillä välin pedattu (myös se, jossa en nuku). On myös ihan kiva, että viikkaat kaikki, siis joka ikisen vaatekappaleen tuohon huoneen ainoalle tuolille korkeaan kasaan. En ehkä arvosta sitä, että siinä menevät puolipidetyt treenivaatteet ja normivaatteet sekaisin, mutta voin elää tämän tosiasian kanssa.
Olen hyväksynyt myös sen, etten säilytystilan puutteessa säilytä aurinkorasvoja vessan minilavuaarin alla lattialla, vaan suihkun metallisessa seinähyllyssä, jonne sinä, rakas siivoojani, ne aina joka tapauksessa nostat. Toisin on kuitenkin hammastahnan ja palasaippuan laita. En voi käsittää miksen saa pitää niitä lavuaarin reunalla, vaan nekin on nostettava suihkuun. En pese hampaitani suihkussa!
Minua myös hieman rassaa se, että minimalistisuudessasi siivoat kaikki tavarat piiloon. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen epätoivon vimmalla etsinyt tavaroitani täällä pienessä huoneessa, johon ei uskoisi voivan piilottaa mitään. Yritän kyllä pitää tavarani järjestyksessä, mutta vähäisen säilytys- ja laskutilan vuoksi huoneen ainoa tuoli, pieni pöytä ja toinen sänky ovat täynnä. Haluan, että tietyt asiat ovat helposti käden ulotuvilla. Tavaroitani ei siis tarvitse heittää reppuun ja piilottaa reppua kaappiin!
Lisäksi minusta on hieman outoa, etteivät kenkäni saa olla rivissä seinää vasten oven vieressä vaan että ne on kasattava päällekäin ikkunan alle...
Kaikesta huolimatta on kuitenkin hyvä, että käyt täällä huseeraamassa ja luudit lattiankin puhtaaksi. Kunpa et vain aina pudottaisi hiustenkuivaajaani lattialle, sillä joku päivä se saattaa rikkoutua ja vaikka sinulla on lyhyet hiukset, voit varmaan kuvitella miten kurjaa on kylmällä ilmalla kun pitkät hiukset ovat märät.
Kiitos ja anteeksi!
Terveisin
pitkätukkainen tyttö, patojärvenpuoleisesta siilosta.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Pika-bloggaus kärsimättömille
Nopea pikapäivitys heti tänään, koska kone, jossa netti toimii on palautettava camp mate Y:lle. Päivän agenda oli siis God's window, Burke's Lucky Potholes ja Blyde River Canyon. Elävää kuvaa viimeisestä:
tiistai 3. maaliskuuta 2009
Huomenta Suomi!
Nyt ollaan netin päässä -vihdoin. Voisinkin aluksi esitellä uuden kotini, viljasiilon --->
Viljasiilokämppä on pieni ja pyöreä ja sisustettu leopardin täplä -kankailla... Luksuksena kylmiä öitä varten sängyissä on sähköllä lämmitettävät petarit :) Hurray!
Huomenna on ensimmäinen lepopäivä ja kohteena maailman kolmanneksi suurin kanjoni: Blyde River Canyon. Siellä aikaisemminkin käyneenä voin jo kertoa, että maisemat ovat mahtavat!
Reenaaminen on kivaa, olkapää on ok-vireessä, ruoka on hyvää ja koiranpennut ihanan palleroisia.
Afrikka kiittää! Ensi kerraksi voisin askarrella videon pätkän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)